Eräs kohtaaminen kanahaukan kanssa on jäänyt erityisesti mieleen. Tuo päivä oli räntäsateinen maaliskuun kahdeksas vuonna 1975. Aamun kuluessa Lehtimäen ruokintapaikalle oli kerääntynyt runsaat 80 teertä. Rengastusta varten oli viritetty muutama pyyntihäkki, ja pari naarasteertä olikin mennyt ansoihin. Tilanne sai äkkiä yllättävän käänteen, kun saalistava kanahaukka syöksyi täyttä vauhtia toisen häkissä olleen teeren kimppuun lentämällä päin sisään aukeavaa luukkua.
Teeri oli muutamassa minuutissa hengetön. Tilanne oli nopea eikä mitään ollut tehtävissä teeren pelastamiseksi. Niinpä päätimme katsoa tilanteen loppuun asti. Arvelimme myös, että meillähän on nyt haukka häkissä, mitäpä sille tekisimme. No, se pulma ratkesi itsestään, sillä syötyään saalistaan runsaan tunnin haukka yllättäen punnersikin itsensä ulos rautalankapinnojen välistä ja lensi tiehensä teerenraato kynsissään. Haukan selviytyminen häkistä hämmästyttää vieläkin.
